Sivun näyttöjä yhteensä

25. joulukuuta 2014

Aarrelaiva Balbanera, 1788 Chile

1000 tonnin Fregatti Nuestra Senora De La Balbanera, Upposi 23 joukuuta 1788 Channell Chacaon ulkopuolelle, Puerto Montt, Chile.

Tämä kuninkaallinen fregatti oli kapteeni Carlos Infanttenin komennossa jonka Varakuningas jaarli Teodoro de Croix(1784-1790) lähetti merelle Callaon satamasta syyskuun puolivälissä 1788.  Lastina kuninkaalliset palkkarahat Chiloen suureen varuskuntaan. Tarkemmin sanottuna San Carlos de Ancud (nyk. Ancud). Osa lastista oli kultakolikkoina, jonka määrää ei tarkkaan kerrota. Lastina oli myös vaatteita ja tupakkaa linnoitukselle, sekä erilaisia välttämättömiä tarvikeitta Chiloen saaren asukkaille.
Matkalle lähti myös toinen kauppalaiva, johon lastattiin vähemmän tärkeitä varusteita. 23 joulukuuta vuonna 1788 kahden laivan saattue oli melkein perillä, kello 1.30 yöllä ollessaan Chiloen saaren ulkopuolella. Alus osui voimalla vedenalaiseen kiveen ja hajosi palasiksi. Paikka on uloimpana luoteeseen Guapachon matalikoista.
Kauppalaiva oli tapahtuma hetkellä 2 mailia pohjoiseen onnettomuuuspaikasta. Vaikka oli hyvä sää alus upposi heti. Eteläisellä pallonpuoliskolla joulukuu vastaa olosuhteiltaan suomen kesäkuuta. Itse haaksirikko tapahtu hyvin nopeasti jättäen vain hyvin vähän pelastautumisaikaa matkustajille ja miehistölle. Yli 50 henkeä jäi hylynkappaleiden varaan ajelehtimaan, virran viedessä heitä kohti Channel Chacaota jossa virtaus on pahimmillaan jopa 9 solmua.
57 miestä selviytyi veneillä ja apuveneillä.  Selviytyjät saapuivat Guapilacuy kylään. Josta vene lähetettiin Ancudiin kertomaan viranomaisille tapahtumasta.


Heti saatuaan tiedon haaksirikosta lähetettiin 2 pikkuvenenttä apujoukkojen kanssa Jose Vazquez johdolla. Hänen mukana paikalle lähetettiin myös Jose de Moradela, joka myöhemmin kirjoitti tapahtumista seuraavan lausunnon. "Kanavan (Channel Chacao) ulosmenon kohdalla nähtiin paljon hylynkappaleita laatikoita, laukkuja, sekä joitakin tupakka puntteja kellumassa.  Kello 1.30 iltapäivällä ajettaessa Guapachon ja Tenuin ohi jotka ovat pohjoisimpia saaren osia huomasin kuinka toivoton oli meidän pelastuyritys Balbaneralle, sillä mitään ei ollut enään pelastettavissa. Minun piti antaa uusi suunta kauppalaivalle, joka oli 1/2 leaguen päässä meistä. Sekä meren voima ja kasvava tuuli lounaasta. Joka löi aallokkoa veneemme keulasta yli ei antanut meille mitään mahdollisuuksia, joten meidän oli palattava takaisin Guapilacuy bayhin. Jossa pelastuneet haaksirikkoutuneet myös olivat. Tällä reitillä nähtiin useita hylyn kappaleita. Jotkut hylkytavarat oli sidottu yhteen, joita virtaava meri työnsi valtaviin kuoleman pyörteisiin (Whirpool) ja näiden hylynkappaleiden päällä oli edelleen ihmisiä. Tällöin päätimme yrittää mennä pikkuveneillämme soutamalla heitä auttamaan, sillä purjehtimalla se ei ollut mahdollista. Vihdoin tavoitimme heidät Bajo de Ingles rannalla. Mutta silloin näiden hylynkappaleiden päällä ei enään ollut ihmisiä. Kun mitään ei enään ollut tehtävissä lähdimme palaamaan takaisin. Paluumatkalla näimme lahden johon tuli pieni joki. Siellä oli nippu onnettomia haaksirikkoisia. Jotkut heistä olivat ilman päällysvaatteita, joillain vain blanketit yllään. Otin heidät mukaani ja toin heidät Ancudiin, jonne palasimme noin yli 7 aikoihin(19.00) Emme voineet auttaa haaksirikkoisia enempää, emme myöskään nähneet enään kauppa-alusta, sekin oli haaksirikkoutunut vastarannalle, sen runko meni rikki, eikä tätäkään alusta voitu enään pelastaa."

Näistä lahdessa olevista henkilöistä otettiin kaikki tärkeät henkilöt mukaan, kaikille ei ollut tila.
Näitä olivat munkki Diego Lozano, kuninkaallisen maavoimien luutnantti Antonio Brazzo, joka oli matkalla sotalaivalla sekä Carlos Moncayo ja osa sotalaivan miehistöstä.

45 selviytyneistä pelasti kauppalaivan pikkuvene. Tämäkin kauppalaiva haaksirikkoutui heti Balbaneran uppoamisen jälkeen voimakkaan virtauksen johdosta vastarannalle. Jonne päällikkö ajoi sen tarkoituksella. Tällöin ei ilmeisesti kukaan menehtynyt. Nämä pelastuneet vietiin ensin Gualpiquilan kylään ja myöhemmin sieltä Áncudin varuskunta kaupunkiin.

Moraleda kertoi myös: "Balbaneran haaksirikko oli kapteenin virhe, eikä yhtään rahoja voitu pelastaa."

Toisen lähteen mukaan laivassa oli lastina 200.000 rahayksikköä. Laiva oli hyvin arvokkaassa rahalastissa, siitä kertoo sekin miten valtavat pelastusoperaatiot aloitettiin heti haaksirikon jälkeen. Espanjasta asti lähetettiin paikalle meripelastusoperaatioihin erikoistunut kenraali yrittämään aluksen pelastamista, mutta aluksesta ei saatu mitään pelastettua, suurin syy oli sen syvyys ja kylmä vesi joka teki kaiken sukeltamisen tuohon aikaan mahdottomaksi. Lisäksi virtaukset sekä merenkäynti joka ei antanut mahdollisuutta aloittaa isompaa operaatiota.


Tähän haaksirikkoon liittyy hauska perheyhteys vaimoni kautta. Ja nyt tietysti lasteni kautta.
Olin Ecuadorissa ollessani muutamia kertoja Sevillan arkistoissa myös vaimoni Gisellen kanssa. Kun itse keskityin Ecuadorin juttuihin, vaimoni silmiin osui tämä pelastuskertomus hänen kotikonnuilta. Ja asia kävi yhä kiinnostavammaksi kun selvisi pelastustöitä johtaneen kenraalin sukunimi olleen sama kuin hänen sukunimensä. Sitten hän alkoi selvittää omaa sukuhistoriaansa ja lopulta selvisi tämän Espanjasta lähetetyn kenraalilla olleen hänen suora sukulaisuusside. Hänet oli lähetetty Espanjasta 1789 Balbaneran haaksirikko paikalle, jonne hän sitten oli jäänyt ja nainut jossain välissä jonkun kuningasperheeseen kuuluneen, Tämän johdosta hänelle oli lahjoitettu isot maa-alueet Parguasta Maulliniin. Iso osa maa-alueista on edelleen suvun hallussa. Itse pelastusoperaatio oli kyllä tuomittu epäonnistumaan aikanaan.
Itse olen onnistunut paikantamaan tämän hylyn 21m syvyydestä, paikalla on aina hyvä vesi ja nyt tammikuusta maaliskuuhun on meri parhaimmillaan. 100% en voi olla varma kyseessä olevan sama hylky, Mutta toivon asian ratkeavan seuraavien kuukausien aikana.
Vietän seuraavat 3 kuukautta Chilessä ja aina kun minulla on vapaa aikaa, olen pienen ryhmä "Rämä" kanssa tutkimassa tätä hylkyä.

Voin ehkä alkaa kirjoittaa reissun kulusta jotain tänne blogiini, jos tämänhetkinen kertomus saa yli 20 peukutusta! Koen ettei se muuten kiinnosta.

Kartta on vähän yli 5megaa. Siinä näkyvät melkein kaikki kertomuksessa mainitut paikat, mutta en tiedä miten sen saisi näkymään paremmin täällä blogissa, hyviä vinkkejä otetaan vastaan.

Kartan vasemmassa alareunassa on T- muotoinen saari ja se kompassiruusu siinä vasemmalla, Haaksirikko alue on siinä välissä. Ja yksi löytämämme iso ja vanha sotalaiva.

9 kommenttia:

  1. Jos ei näy jutun alareunassa tuota punaista g+1 merkkiä, niin tietenkin täälläkin voi peukuttaa.
    Koneemme lähtee 31 joulukuuta , joten uusi vuosi vietetään ilmassa. Huomenaamulla mennään etsimään paria uutta matkalaukkua joilla saisi 2-3 kg enempi tavaraa per laukku.


    VastaaPoista
  2. Peukkuja täältäkin! Kyllä näitä luetaan ahkerasti ja moneen kertaan!

    Terkkuja Kimi

    VastaaPoista
  3. Molempien käsien peukut täältäkin.

    -Hara

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Palasin eilen illalla suomeen (14pv april)
      3 ja puolikuukautta EteläChilessä. Tästä reissusta vois kirjoittaa enemmänkin. Palaan asiaan kunhan kerkeän jotain raapustamaan. Onneksi ei tullut noita peukutuksia enempää, koska oli pikkaisen hankala päästä nettiin ;)
      Olin kyllä ajatellut kirjoittaa säännöllisesti mutta ei se vaan onnistunut...

      Poista
  5. Aaaaargh ! Korkeajännitystä lainaten, ei mitään luettavaa vuoteen, pliis edes joku murunen

    VastaaPoista
  6. Sorry "Marin" , mieli tekisi, ja useita juttujakin olen jo aloitellut. Mutta just nyt en voi tänne oikein mitään kirjoitella. En ole tpsin valmis lopettamaankaan. Kauppapoliittiset syyt ja sen aiheuttama painostus. Facebookkia olen alkanut pitämään, mutta se ei ole sama asia.
    Tarinaa toki olisi vaikka kuinka paljon, ehkä Otava tekee asialle jotain... Yksi minua koskettava kirja aaltoenergiasta on tulossa Matti Lainemalta heti kun seurava asennus Portugalissa on valmis (Waverollerin syntyhistoriasta)

    VastaaPoista