Aarrelaiva Hanneke Wromen holkki v. 1468

Aarrelaiva Hanneke Wromen holkki v. 1468

Eletään keskiaikaa v. 1468. Raaseporin linna elää parasta aikaansa ja sieltä Uuttamaata isännöi ritari Lauri Axelinpoika Tott, Raasepori on perustettu Suomenlahden eteläpuolella sijaitsevan suuren kauppapaikka Tallinan (Reval) vastapainoksi ja toivottiin Hansakauppiaitten alkavan siirtyä myös tavaroinensa suomen puolelle kauppaa tekemään.

Helsinkiä ei ollut olemassa ja ainoat isot kaupungit Suomenlahdella Tallinan joka oli Suomenlahden hallitseva kauppakeskus olivat Turku, joka oli enempi varsinaissuomen puolella Tukholman vaikutus alueella ja Wiipuri, joka oli aivan suomenlahden perukoilla ehkä pieni Porvoo, joka perustettu jo 1380.

Tanskan kuningas oli riidoissa Ruotsi - Suomen kuninkaan kanssa ( perinteisesti) ja sotalaivojensa kanssa terrorisoi Itämerta sekä hallinnoi alueita Eteläruotsista ja lähisaaria.

Lyypeckissä mahtavat Hansakauppiaat pitivät majaansa ja sieltä käsin harjoittivat kauppaa ympäri Baltiaa ja Ruotsi- (Suomea) sekä Novgorodia. Tallina oli Hansakauppiaitten ‘’hallinnoimaa’’ aluetta.

Koska merellä vallitsi suuri kaappausvaara Ruotsiin matkalla olleita laivoja kohtaan, Suunnitteli mahtava Hansa lähettävänsä nämä vuoden viimeiset laivat Ruotsiin aivan purjehduskauden lopussa jolloin kaappausvaara olisi huomattavasti pienempi. Hansa ei ollut varsinaisesti riidoissa Tanskalaisten kanssa. Mutta Ruotsiin matkalla olevilla laivoilla oli riski kyllä olemassa. Laivoja lähetettiin myöskin pareittain jolloin niiden oli tarvittaessa parempi puolustautua. Tämä laivasaattue koostui 4 laivasta joista 2 oli matkalla Tukholmaan ja toiset 2 jatkoivat ilmeisesti Tukholman kautta Tallinaan. Olihan 4 laivan vahvuinen saattue jo jonkin sortin vastus jopa silloisille Tanskan sotalaivoille. Näillä laivoilla oli tietenkin laivamiehistön lisäksi sotaväkeä ja muuta aseistusta. Tämän laivasaattueen oli määrä lähteä marraskuussa Traven satamasta (nyk.Travemund).

Yksi näistä laivoista oli huomiota herättävä kokonsa puolesta, jonka veroista ei oltu aikaisemmin tavattu Lyypekissä (vrt. Titanic) ja jonka koosta kertoo sekin että laiva otti yli 200 matkustajaa ja sen lisäksi valtavan määrän kauppatavaraa esim. 1200 tynnyriä hunajaa. Laiva oli Hanneke Wromen Holkki. Tähän suurimpaan ja arvokkaimpaan laivaan lastattiin myöskin arvokkain lasti, jota oli n.100 000 Rheinin guldenin arvosta. Sen lastiin kuului mm. 10 000 kulta guldenia. Samaisen laivan matkustajiin kuului suuri joukko porvareita ja heidän poikiaan. Tukholmasta (Aarnholmasta) mukaan tuli Raaseporin linnanherran vaimo, poika ja heidän 3 aseenkantajaa elikkä henkivartijat.

Alukset lähtivät liikkeelle 11. marraskuuta jälkeen Traven satamasta Lyypekistä. Alukset matkustivat syksyisellä itämerellä jolloin valoisa aika on ollut hyvin lyhyt, eikä olosuhteet muutenkaan ole olleet kovin lämpöiset. Saattueen saavuttua Aarnholmaan on kaksi laivaa jatkanut matkaa Tukholmaan kun Hanneke Wromen Holkki ja toinen laiva ovat jääneet täydentämään laivaansa jolloin oletetaan mukaan tulleen Kaarina jönsin tytär Vilfred seurueineen. Eli Raaseporin linnanherran vaimo. Alukset ovat jatkaneet matkaansa, ja kun 20 päivän iltana ollaan saavuttu 10 peninkulman päähän Tallinasta on alkanut kova myrsky joka pakotti alukset muuttamaan suuntansa kohti Ruotsin rannikkoa (Ruotsi-Suomea). Myrskyn jatkuessa yöllä toinen ja parempi näistä laivoista yhtäkkiä kaatui ja se ikäänkuin silmänräpäyksessä hukkui aaltoihin miehistöineen päivineen. Jäljelle jäänyt laiva kovasti kamppaillen myrskyn kourissa pääsi kuin ihmeen kaupalla ja Jumalan avulla turvaan Tallinaan.

Hukkunut laiva oli Hanneke Wromen suuri Holkki, laivalla hukkui Raaseporin linnanherran vaimo, poika, aseenkantajat, n.240 muuta ylimystöön kuuluvia matkustajia ja miehistön jäseniä. Näistä osa jonkun sortin aseväkeä puolustamassa arvokasta laivaa mahdollisia kaappareita tai muuta rosvoväkeä vastaan. Tapahtunut haaksirikko on ollut todellinen suurhaaksirikko jota voidaan hyvinkin verrata meidän aikana tunnettuihin Titaniciin tai Estoniaan. Vaikka hukkuneita on ollut vähemmän kuin 1900 luvun katastrofeissa on se kuitenkin ollut aikanaan aivan omaa luokkaansa. Onhan kyseisestä haaksirikosta jäänyt merkkejä meidän päiviin asti. Kuten votiivilaivat kirkoissa ja Karjaan kirkko joka on nimetty Raaseporin linnanherran hukkuneen vaimon mukaan.

Suomalaisille rannikon asukkaille tapahtuma oli tietysti suuri rannan siunaus ja siitä otettiin kaikki hyöty irti.

Itse laivaa ei koskaan löydetty, mutta hylkytavaraa sitäkin enemmän. Hyvä niin sillä tästä syntyneestä kirjeenvaihdon tiedon jyvistä olen onnistunut päättelemään aika hyvin aluksen haaksirikkoutumispaikan.

Vaikka Hanneke Wromen Holkki oli matkalla Tallinaan, tiedetään että osa lastista oli kuitenkin matkalla Suomeen. Mm. Turkuun, Raaseporiin ja Wiipuriin. Koska holkki oli huomattavan suurikokoinen ja vaikea hallita Suomen ahtailla saaristoreiteillä oli se todennäköisesti tarkoitus purkaa Tallinassa ja Suomeen matkalla oleva lasti siirrettämään pienempiin aluksiin, joilla se saataisiin turvallisemmin sekä huomattavasti helpommin Suomeen. Samoin Linnanherran vaimo seurueineen. Tuohon aikaan laivat liikkuivat tuskin viiden solmun nopeutta, on matkaa ajallisesti tehty Traven ja Aarnholman väliä 4-5 vrk:ta ja sieltä jatkettu pienemmällä 2 laivan saattueella matkaa, jolloin yhtäsoittoa purjehtimalla päästäisiin juuri ja juuri Porkkalan länsipuolen seutuville. Saaristossa voitiin purjehtia ainoastaan valoisaan aikaan, joka oli todella lyhyt marraskuun lopulla. Alukset jo kokonsakin takia ovat matkanneet avomerellä. Kompassit tulivat laivoihin jo 1300 luvulla tehden tämän mahdolliseksi.

Mitä sitten tiedetään Holkin Onnettomuudesta ja missä se voisi olla?

Matka aloitettiin 11. marraskuuta Traven satamasta Lyypeckistä ja Hanneke Wromen laiva upposi 20-21 päivän välisenä yönä 1468.

Laivat olivat päässeet 10 peninkulman etäisyydelle Tallinasta kun kova myrsky nousi ja Wromen Holkki kohtasi loppukamppailunsa Porkkalan länsipuolella. Tallinan arkistoista löytynyt kirje, toisen selvityneen laivan kertomus.

Lyypekin kronikka mainitsee haaksirikkopaikan olevan 14 peninkulman päässä Tallinasta.

Lyypekki maitsee myös 20 helmikuuta 1469. Haaksirikko sattui Uudenmaan saarstossa, Raaseporin linnan läänissä.

Lisäksi Lyypekin kronikassa mainitaan että haaksirikko sattui Raaseporin luona.

Saaristolaiset myyneet haaksirikkotavaraa Hiittisten Kyrksundissa, 6 talonpoikaa jäi kiinni ja toimitettiin Raaseporin vankityrmään. Lähimmt kauppapaikat ovat Raasepori, Porvoo, Tallina ja Kyrksund Hiittisissä. Kyrksund oli tuohon aikaan huomattava kauppapaikka eikä esim. Helsinkiä ollut edes olemassa, joten jos halusi myydä löytämiään esineitä oli niiden kanssa mentävä johonkin isommalle kauppapaikalle ja Kyrksund oli ehkä lähin isompi kauppapaikka - siksi sinne. Kyrksund on ollut olemassa jo viikinki ajalta voipi olla jopa viikinkien perustama mutta vietti kuitenkin parhaimpien loistojensa aikaa juuri tuona aikana. Jos tavaraa ajautunut itään haaksirikkopaikasta eli Hangon suuntaan, olisi Kyrksund ollut lähin markkinapaikka Raaseporin jälkeen.

Haaksirikkotavaraa etsittiin ja kerättiin 3 vuoden ajan, joka on aika pitkä aika.

Tallinan ja Porkkalan välinen etäisyys tiedetän olleen 8 meripeninkulmaa tai sen aikaista mittayksikköä 1200 luvun alkupuolen Tanskalaisen purjehdusoppaan mukaan.

10.000 kultaguldenia, kappale arvio yhdelle kolikolle on noin 5000€ , joka tekee kunnosta riippuen noin 50.0000.000 € eli 50 miljoonaa. Rahat menetettiin.

Tällainen summa laittaa miettimään mistä laivaa kannattaisi etsiä. Joten seuraavaksi laitan tänne miten tätä asiaa olen aikoinani mietiskellyt.

Ensimmäinen vihje, etäisyydet: Kun katsotaan Gustaf Klintin yleiskarttaa alueelta vuodelta 1808. Kartan oikeaan alareunaan merkitty kahdenlaisia matka mittoja. On Tyskamil (saksan maili) sekä League. Tyskamil viittaa Hansaan. Kun taas League on ollut käytössä jo eri muodoissa jo Rooman ajoilta. Tiedetään että Tallinan ja Porkkalan etäisyys on ollut joskus 1200 luvulla 8 mailia/peninkulmaa. Kokeilin mitata näillä yksiköillä Tallinan ja Porkkalan väliä. Aloitin ensin Tyskamilillä, asettamalla harpin väliin kahdeksan yksikköä. Kyseinen mitta menee täsmälleen Tallinan ja Porkkalan niemen kärkeen, ollen siten edelleen sama kuin 1200 luvun purjehdusoppaassa. Kokeilin laittaa 10 mittaa tätä samaa yksikköä (Tyskamiliä), joka oli ilmoitettu haaksirikkopaikan etäisyydeksi Tallinasta, tulemme tarkalleen Jussarön itäpuolisille kiville. Olisiko meillä nyt yksimitta saatu kohdistettua?

Toinen etäisyys vihje: Ilmoituksen mukaan etäisyys haaksirikko paikasta oli 14 mailin päässä Tallinasta. Joten kokeilin tätä jälkimmäistä League mittaa ja laitoin 14 Leagueta ja kas vaan, taas osutaan Jussaröön.

Kautta aikojen on ollut käytössä useita eri mailimittoja, joten tämä mahdollistaisi kahdet eri ilmoitetut mittayksiköt. Jotka nyt osoittavat vanhoiksi tiedetyillä mittayksiköillä samaan paikkaan.

Kolmas ja neljäs vihje: Maininnat kahdesta eri lähteestä haaksirikkopaikasta, joka oli ”Raaseporin linnan edustalla Uudenmaan alueella” , johon Jussarö kuuluu. Eli hyvältä näyttää, nyt kaikki paikat ja etäisyydet ovat niinsanotusti samalla kartalla. Voiko tämä olla näin helppoa?

Viides vihje: Kova myrsky pakotti laivat kääntymään kohti Ruotsin (siis Suomen)rannikkoa. Purjelaivat eivät juurikaan voi purjehtia vastatuuleen myrskyssä. Pelkästään aallokko painaa laivoja sellaisella voimalla, ettei vastatuuleen voi liikkua. Tämä tarkoittaa tuulen puhaltaneen idästä tai kaakosta, ehkä etelästä. Jos tuullut etelästä, olisi haaksirikko tavaraa ajautunut pienemmälle sektorille kuin jos puhaltanut kaakosta. Joten minä jätän etelätuulen pois. Tuulen ollessa Itä /Koillisesta, pitäisi särkyneen hylyn sijaita pintakiven vastakkaisella puolella tuulen suuntaan nähden.

Kuudes vihje: Toinen näistä laivoista kaatui yhtäkkiä ja hukkui silmän räpäyksessä. Selvityneen laivan

kertomus. Viittaa kovaan osumaa kiveen joka rikkoisi rungon upottaen aluksen kaikkineen sekunneissa.Tällöin on haaksiriikkopaikka joku veden rajassa oleva luoto, tai pintakivi. Maan nousua on tapahtunut 1,8 -2m joka on hyvä ottaa huomioon sijaintia mietittäessä. Kyseinen matalikko voisi nykyään olla jopa selkeästi pinnan yläpuolella.

Seitsemäs vihje: Kun hylkytavaraa ajautuu niin isolle alueelle, että sitä kerätään 3 vuoden ajan, olisi sen oltava ulommaisilla kivillä mitä Jussarön ulkopuolelta löytyy. Sisemmällä saaristossa hylkytavara jäisi kapeammalle alueelle. Tukee myös sitä että tuulen suunta oli enempi idästä joka mahdollisti tavaran leviämisen isolle alueelle suomenlahden länsiosaan Raaseporin ja Hangon välille. Jos haaksirikko olisi tapahtunut sisemmällä saaristossa, tavara ei olisi levinnyt niin isolle alueelle, jotta sitä olisi vielä 3 vuoden päästä voinut keräillä ja löytää. Eli varsinaisen Haaksirikkopaikan täytyy olla ulkoluodoilla ja hylky on hajalla isolle alueelle levinneenä.

Jääkausi tai jokin muu muokkasi aikoinaan rannikkoamme nykyiseen muotoon. Nyrkkisääntönä voi olettaa saaren tai kiven pohjoispuolella olevan syvää vettä, kun taas eteläpuolella on aina matalaa. Tämä pätee aika hyvin suomen rannikolla. Jos esimerkiksi lähestyt tuntematonta saarta, kannattaa rantautua aina saaren pohjoispuolelta, siellä on syvempi ranta kuin sen eteläpuolella. Joten oletukseni mukaan painavampi hylkytavara on mennyt pohjaan vähän syvempään veteen kiven pohjosipuolelle. Tämä on hyvä asia esineistön säilymisen kannalta. Karikko itsessään antaa vähän suojaa hylyn jäänteille jään muodostamaa ahtojäätä ja merenkäyntiä vastaan.

Matalikon suojaisemmalla puolella pohja on myös yleensä sedimenttiä, joten esineistö voisi olla löydettäessä yllättävänkin hyväkuntoisia. Veden syvyys 500 vuotta aikaisemmin on arvatenkin haitannut mahdollisia meripelastustoimia, joten kaikki painavampi rahti tulee todennäköisesti löytymään sedimentin seasta, kuten esimerkiksi mainitut 10.000 kulta guldenia. Lastiluettelossa oli toki mainittu paljon muitakin kulta esineitä.

Vuonna 2000 olin retkikuntani kanssa Jussarössä edellämainitusta paikasta etsimässä kyseistä hylkyä ja tuolloin paikallistimme erittäin vanhan ja suuren hylyn osia kuten ison murtuneen kölin. Kyseinen paikka on erään karin luoteispuolella hajonneena aika isolle alueelle. Köli viittaisi vanhaan Koggiin tai Holkkiin. Pohjalla on sedimenttikerros ja esineistöä tuntuu sieltä sedimentisä löytyvän enemmänkin. 

Syitä miksi kyseessä on juuri Hanneke Wromen Holkki.
1. Paikka sopii täydellisesti annettuihin vanhoihin etäisyysmittoihin. League ja Saksanmaili
2. Paikka on Raaseporin linnanläänin välittömässä vaikutusalueella. Voidaan sanoa sen olevan Raaseporin linnan sisäänmenoväylän ulkopuolella. Tämä vastaa aikalaiskuvausta uppoamispaikasta.
3. Kölin malli on juuri sellainen kuin Koggi ja Holkkilaivoissa oli ja puutavara oli tammea, jota käytettiin näiden laivojen valmistamiseen. Ajallisesti puutavara on helppoa todeta erittäin vanhaksi!
4. Köli on todella järeä tekoinen, joka on selkeä viittaus isoon laivaan, niinkuin Hanneke Wromen holkki oli.
5. Kylkikaaret on veistetty limisaumaiseksi.
6. Kylkilaudoitus on noin 50cm leveää, mutta vain noin 1- 1 1/2  tuuman paksuista. Tällaista kylkilaitojen väitettiin olevan vanhoissa koggilaivoissa.

Dentrokronologisella mittauksella tämä olisi todella nopeasti tarkastettu. Tällöin puusta otettaisiin vuosilustinäyte, joka voidaan ajoittaa puun kasvuaikaan.  

Rauno Koivusaari 8.1.2014

Tiedot eri arkistoista kerätty yhteen ja julkaistu Jalmari Jaakkolan ”Unohtunut Keskiaikainen Suurhaaksirikko” julkaistu ensimmäisen kerran 1947. Sekä Tallinan arkiston menetty tavaraluettelo omistajista merkintöineen. Myös yhteenvetoja Eka Metsävuoren julkaisuista Hanneke Wromen haaksirikosta. Sekä sukellukset paikalla eri vuosina viimeiset 2014 aikana.