Nämä Olegin ja Lefortin muistiinpanot olen tehnyt Helsingin yliopiston Slaavilasessa kirjastossa joskus 1990 luvun loppupuolella. Sinne on jäänyt aika hyvä materiaali Venäjän vallan ajalta. Tuolloin elin vielä paperivihko ja kynä tekniikkaa muistiinpanojeni kanssa, joten nämä vanhat lyijykynällä tehdyt harakanvarpaat on välillä itsellenikin vaikeita ymmärtää ja aikakin on haalistanut tekstejä yllättävän paljon. Näissä Slaavilaisen kirjaston omissa vihkosissa on noin 40-50 muutakin haaksirikkoa, niin Venäläisten kuin muidenkin maiden havereita. Tapahtumapaikat ovat Itämerellä Suomenlahdella enimmäkseen Hiidenmaan pohjoispuolisilta alueilta aina Viipurin edustalle kummallakin puolella Suomenlahtea ja Suomenrannikkoa. Näitä tulossa lisää
Fregatti Oleg (Олег) Upposi 3.8.1869
Tästä pääset hyvään Englanninkieliseen linkkiin
http://www.earthillustrated.com/en/content/frigate-%C2%ABoleg%C2%BB
14. helmikuuta 2016
13. helmikuuta 2016
Lefort venäjän 84 tykin sotalaiva upposi myrskyssä 1857
Tänään 13.helmikuuta 2016 venemessuilla oli Hylkyseminaari. Siellä oli tosi hyvä esitelmä Venäläisestä sotalaiva Lefort ista. Tuli mieleeni jotta nimi ja uppoamisvuosi oli jotenkin tuttu ja olen joskus tehnyt joitain muistiinpanoja.
Laitanpa kaikki nuo omista kellareista löytämäni muistiinpanot tänne. Eipä niistä enään hirveästi hyötyä ole, koska hylky on jo löytynyt. Voihan niistä silti jotain muuta hyötyä olla jollekin.
Lefort 84 tykin sotalaiva. (line-of-battleship) Kapteeni Kishkin.
Oli matkalla Revalista (Tallina) Kronstadtiin talviteloille 23 syyskuuta 1857 (tuolloin Venäläisen ajanlaskun mukaan 10 syyskuuta).
Alus matkusti yhdessä Imperatrice Alexandria 84 tykkiä, Vladimir 84 tykkiä ja Pamir Asova 74 tykkiä. Saattue oli Rear Admiral I Nordmanin komennossa. Aluksessa oli 756 upseeria ja miehistön jäsentä. (toisen lähteen mukaan 12 upseeria ja 743 miehistön jäsentä = 755). Sekä 53 naista (vaimoa) ja 17 lasta. Matkalla Suomenlahdella oli tumma syysyö ja aamulla Suursaaren ulkopuolella alus joutui ankaran myrskyn kouriin. Lefort purjehti pienennetyillä purjeilla, jolloin yhtäkkiä voimakas tuulenpuuska kallisti Leforia voimakkaasti vasemmalle, se suoristui takaisin ja kallistui uudestaan, jolloin mastot osuivat veteen ja se ei enään suoristunut. Alus katosi muutamassa minuutissa kaikkine miehistöineen. Tämä tapahtui kello 7.23 aamulla. Onnettomuus paikka oli viisi ja puoli italian mailia (5 1/2) N.N.O Grand Tyters saaresta (Tytärsaari).
Alus upposi 30 sylen syvyyteen. (1 syli noin 1,83m)
Uppoamisen syyksi epäiltiin naisten ja lasten takia pidetyn auki luukkuja raittiin ilman kierron parantamiseksi. Sitten se tuulenpuuska kallisti alusta ja meri pääsi sisään (ei mainintaa mitä luukkuja)
Muistini sotki tämän aluksen yhteen 600 hengen Oleg sotalaivaan, joka upposi vuonna 1869, siinä meni vain 16 henkilöä, mutta niistä osa oli vartioimassa miehistön palkkarahoja ja loput ruutikellaria, palaan näihin tietoihin... koordinaatteineen
Laitanpa kaikki nuo omista kellareista löytämäni muistiinpanot tänne. Eipä niistä enään hirveästi hyötyä ole, koska hylky on jo löytynyt. Voihan niistä silti jotain muuta hyötyä olla jollekin.
Lefort 84 tykin sotalaiva. (line-of-battleship) Kapteeni Kishkin.
Oli matkalla Revalista (Tallina) Kronstadtiin talviteloille 23 syyskuuta 1857 (tuolloin Venäläisen ajanlaskun mukaan 10 syyskuuta).
Alus matkusti yhdessä Imperatrice Alexandria 84 tykkiä, Vladimir 84 tykkiä ja Pamir Asova 74 tykkiä. Saattue oli Rear Admiral I Nordmanin komennossa. Aluksessa oli 756 upseeria ja miehistön jäsentä. (toisen lähteen mukaan 12 upseeria ja 743 miehistön jäsentä = 755). Sekä 53 naista (vaimoa) ja 17 lasta. Matkalla Suomenlahdella oli tumma syysyö ja aamulla Suursaaren ulkopuolella alus joutui ankaran myrskyn kouriin. Lefort purjehti pienennetyillä purjeilla, jolloin yhtäkkiä voimakas tuulenpuuska kallisti Leforia voimakkaasti vasemmalle, se suoristui takaisin ja kallistui uudestaan, jolloin mastot osuivat veteen ja se ei enään suoristunut. Alus katosi muutamassa minuutissa kaikkine miehistöineen. Tämä tapahtui kello 7.23 aamulla. Onnettomuus paikka oli viisi ja puoli italian mailia (5 1/2) N.N.O Grand Tyters saaresta (Tytärsaari).
Alus upposi 30 sylen syvyyteen. (1 syli noin 1,83m)
Uppoamisen syyksi epäiltiin naisten ja lasten takia pidetyn auki luukkuja raittiin ilman kierron parantamiseksi. Sitten se tuulenpuuska kallisti alusta ja meri pääsi sisään (ei mainintaa mitä luukkuja)
Muistini sotki tämän aluksen yhteen 600 hengen Oleg sotalaivaan, joka upposi vuonna 1869, siinä meni vain 16 henkilöä, mutta niistä osa oli vartioimassa miehistön palkkarahoja ja loput ruutikellaria, palaan näihin tietoihin... koordinaatteineen
© Rauno Koivusaari
8. helmikuuta 2016
Hanneke Vrome hylkysaitin I- tendro näytteen tulos
Jotain pitää kirjoittaa puun iänmäärityksestä eli tendrokronologisesta näytteestä joka otettiin viime syksynä ns Hanneke Vromen haaksirikko alueelta ja tulokset saatiin viime perjantaina 5 helmikuuta 2016. Alueella on useampia hylkyjä ja kahdessa niistä on rakenne sellainen joka viittaisi keskiaikaiseen hylkyyn. Tämä nyt otettu näyte on pienemmästä hylystä.
Ensimmäinen tendronäyte Jussarön ulkopuolella olevan Trutlandetin saaren pohjoispuolelta on saatu analysoitua ja se ajoittaa näytepuun kasvaneen vielä 1715 ja hylky siis täytyy olla sitä nuorempi, sekä puut ovat kasvaneet Saksanmaalla. Joten tämä Trutlandetin hylyn osat ei voi olla ajallisesti Hanneke Vromesta, mutta puumateriaali on kasvanut kuitenkin saksassa. Tämä hylky kyllä vaikuttikin vähän pieneltä ollakseen juuri Hanneke Vrome, vaikka Bremenin Koggilaivaa isompi olikin.
Todella harmillista ettei toisesta paikalla olleista isommista ja otollisemmasta hylystä niitä tendronäytteitä saatu, toivotaan että armon vuonna 2016.
Tieto lisää tuskaa ;)
Hämmästystä Trutlandetin hylyssä herättää laivan rakennustyyppi, joka on tehty juuri Koggilaivan mukaisesti. Tasapohja, leveä tasaköli, limisaumaiset kyljet, rakennusmateriaali tammi ja todella leveät kylkilaudat. Sain Museovirastolta kuulla että samanlainen hylky on löydetty aikaisemminkin Saksan rannikolta ja sitä pidettiin myös aluksi Koggilaivana, kunnes siitäkin otettiin ajoitukset joiden mukaan kyseessä oli yllättäen myös 1700 luvun hylky.
Koggilaiva oli juuri Hansojen ja hansakauden laivatyyppi, olisiko tätä laivatyyppiä valmistettu siellä vähän myöhemmälläkin aikakaudella??
Toivottavasti kuluvana vuonna saadaan varsinaisen Hanneke Vrome hylyn haaksirikkoalueen tutkimuksia vihdoinkin eteenpäin.
Ensimmäinen tendronäyte Jussarön ulkopuolella olevan Trutlandetin saaren pohjoispuolelta on saatu analysoitua ja se ajoittaa näytepuun kasvaneen vielä 1715 ja hylky siis täytyy olla sitä nuorempi, sekä puut ovat kasvaneet Saksanmaalla. Joten tämä Trutlandetin hylyn osat ei voi olla ajallisesti Hanneke Vromesta, mutta puumateriaali on kasvanut kuitenkin saksassa. Tämä hylky kyllä vaikuttikin vähän pieneltä ollakseen juuri Hanneke Vrome, vaikka Bremenin Koggilaivaa isompi olikin.
Todella harmillista ettei toisesta paikalla olleista isommista ja otollisemmasta hylystä niitä tendronäytteitä saatu, toivotaan että armon vuonna 2016.
Tieto lisää tuskaa ;)
Hämmästystä Trutlandetin hylyssä herättää laivan rakennustyyppi, joka on tehty juuri Koggilaivan mukaisesti. Tasapohja, leveä tasaköli, limisaumaiset kyljet, rakennusmateriaali tammi ja todella leveät kylkilaudat. Sain Museovirastolta kuulla että samanlainen hylky on löydetty aikaisemminkin Saksan rannikolta ja sitä pidettiin myös aluksi Koggilaivana, kunnes siitäkin otettiin ajoitukset joiden mukaan kyseessä oli yllättäen myös 1700 luvun hylky.
Koggilaiva oli juuri Hansojen ja hansakauden laivatyyppi, olisiko tätä laivatyyppiä valmistettu siellä vähän myöhemmälläkin aikakaudella??
Toivottavasti kuluvana vuonna saadaan varsinaisen Hanneke Vrome hylyn haaksirikkoalueen tutkimuksia vihdoinkin eteenpäin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)