Sivun näyttöjä yhteensä

17. syyskuuta 2015

Hanneke Vromen hylyn tunnistus

Hanneke Vromen hylky herättää paljon kyseenalaistamisia, kuten "Mistä tiedät että kyseessä on juuri edellä mainittu hylky?"


Joten laitetaanpa tänne muutama rivi niille joita asia kiinnostaa.

1. Paikanmääritys. Aikalaiskirjoituksissa on mainittu kaksi eri etäisyys mittaa, ne eivät tietenkään voi olla tämän päivän matkamittoja, jotka on yleistyneet satoja vuosia myöhemmin. Erään vanhan Suomenlahden yleiskartan alareunaan oli kirjoitettu "Tyska Mil" = Saksan Maili. Hansakausi on Viikinkiajan jälkeinen kausi pohjoiseuroopassa ja Itämerellä. Hansa dominoi Itämeren kauppaa 1100 luvulta 1500 luvulle ja viimeiset Hansapäivät vietettiin vuonna 1669. Hansaliitto purettiin vasta 1860 luvulla. Joten näistä syistä mielestäni kyseessä oleva Tyska Mil on suora viittaus Hansojen käyttämään merimittaan.
Tätä mittaa käyttämällä toisena mainittuna etäisyysmittana ja samaa karttaa käyttäen johtaa suoraan paikalle, josta nykyiset hylyn kappaleet löytyi. Toinen annettu mitta. Jos käytetään toista tuohon aikaan tiedossa ollutta mittaa. Kyseessä on ns. League mitta, joka ollut käytössä Rooman ajoista lähtien. Päädytään samalle alueelle. Nyt meillä on lisäksi kahden mitan leikkauspiste, joka johtaa yhteen paikkaan, josta olemme löytäneet mahdollisesti isoon keskiaikaisen hylyn kappaleita. Hansat olivat myös Saksalais-Roomalaisen valtakunnan jäänne, eli nuo mitat ovat voineet olla hyvinkin aikansa yleisiä merenkulkumittoja.

2. Hanneke Vromen laiva hukkui voimakkaassa Itämyrskyssä! Kaikki löydetyt hylkyyn liittyvät osat löytyvät merenpohjasta järjestyksessä idästä länteen. Tässä kohtaa on hyvä muistaa että paikalla vallitsevat tuulet ja myrskyt puhaltavat Etelästä. Itämyrsky on harvinainen, vaikka kuitenkin joka vuotinen.



3. Laiva katosi silmänräpäyksessä, viittaa nopeaan uppoamiseen- välittömään rikkoutumiseen kananmunan lailla. Rikkoutuakseen hetkessä on sen täytynyt iskeytyä voimalla kallioon eli kariin. Ei siis avomerellä, samoin hylkytavara oli levinnyt isolle alueelle, josta sitä keräiltiin ainakin historian tietojen mukaan 3 vuoden ajan. Jos se olisi kadonnut avomerellä kokonaisena, eikä mennyt rikki, tuskin hylkytavaraakaan olisi tullut ulos näin valtavina määrinä. Rikkoutuessaan hylky siis luovutti sisältönsä.

4. Kaikki löydetty puutavara on vanhaa erikoisrakenteista tammea. Erikoista on ohuet leveät kylkilaudat, joka oli limisaumaiselle Koggi / Holkki laivalle tyypillinen laivanrakennustapa. Samoin tasapohja, kts. kuvat ja limisaumatekniikalla toteutettu kylkirakenne. Kaikki nämä ovat juuri Hansalaivalle tunnettua ja tyypillistä rakennustekniikkaa.

5. Köli. Paikalta on löydetty Koggi ja Holkkilaivalle tyypillinen kölimuoto. Aluella on todennäköisesti sekä Koggilaiva ja Holkki. Koggilaivoissa tiedetään olleen ns. Lautaköli. Tässä toisessa löydetyssä hylyssä on 70cm leveä, mutta vain 15cm korkea köli. Ja se on edelleen paikallaan yhdessä löydetyssä laivan pohjaosassa Trutlandet nimisen saaren pohjoispuolen kupeessa. Tämä hajonnut hylky on mitoiltaan moninkerroin isompi, kuin tunnettu Bremenin Koggilaiva vuodelta 1380.
Bremenin koggilaivan poikkileikkaus, kts pohjatukit ovat suoria eli tasapohja
Keskiaikaiselle laivanrakennustekniikalle tyypilleinen tasapohja ja ns. lautaköli. Tämä leikkauspiirros on tehty löydetyn hylyn pohjaosasta


Paikalla on myös hyvä sedimentti pohja, paikoin jopa yli 1m verran, joten paljon tavaraa on edelleen löytymättä. Paikalla ei kuitenkaan tavallinen "Matti Meikäläinen" voi tehdä muuta kuin odottaa Museoviraston tai muun instanssin, joka Museorivaston luvalla voi tehtäviä kaivauksia suorittaa. Minä en voi niitä tehdä. Joten ennen näitä lupia paikalla ei kaivauksia juuri suoriteta.

On mahdollista, että tässä EI ole kyseinen aarrelaiva,  mutta Koggilaivaan viittaavat kaikki edellämainitut asiat. Alue on toki iso ja toinen huomattavasti vankkarakenteisempi köli on saman saaren eteläpuolella. Kylkilaudoitus on kummassakin paikassa samanlaista. Onko meillä paikalla kaksi keskiaikaista hylkyä. Tendronäytteitä odotellessa.

Sana on vapaa...

2 kommenttia:

  1. Olisko mahdolista että kansirakenteet olisivat ajelehtineet "kauas" pohjoiseen?
    Meinaa olisi tiedossa sellainen hylkykenttä jossa on n. 5-6m palkkeja ihan riittävästi, mutta kaikki muut hylylle tyypilliset osat kuten kaaret, köli, polvet jne. puuttuvat kokonaan. Tuli vain mieleen kun katselin tuota poikkileikkaus piirrosta osat muistuttavat noita "through beam" ja "deck beam" palkkeja. Jonkun verran löytyy myös ilmeisesti lehtikuusesta tehtyjä kapeita lautoja .

    Ihmetellään Kimi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi
      Enpä tiedä... en jaksa uskoa. Noi lehtikuuset nyt ei ainakaan kuulu samaan hylkyyn. Todennäköisesti johonkin venäläiseen.

      Poista