Parkkilaiva Terese 28.10.1899 Aspö eli Haapasaaret

Laitan tämän tarinan tänne lähinnä sen takia että kyseinen laiva on mainittu erinäisissä julkaisuissa hylkynä makaavan jossain tuntemattomassa paikassa Haapasaarten luona.

Algier määräsatama
Lähti Haminasta lankkulastissa
Kotisatama Castelmarie
Päällikkö A Trapani
Alus syttyi palamaan ja ajautui rantaan Aspön saaren rannassa, kapteeni antoi laivalle hylkytuomion.

Parkki Mathildan haaksirikko Jussarössä 1890

Meriselitys käännetty alkuperäisestä

Otettuaan täyden lastin puutavaraa Sörnäisten satamasta Helsingistä, joka oli 168 St Petersburgin standarttia. Tarkastettiin lastin kiinnitys sekä laivan merikelpoisuus ja pumput. 22 elokuuta Perjantaina kello 18.00 tuli luotsi laivalle ja aloitettiin matkan teko. Höyryhinaaja veti aluksen Harmajan luokse jonka jälkeen luotsi jätti laivan siirtyen höyryhinaajaan. Laitettiin kaikki purjeet. Matkaa jatkettiin ilman mainittavia tapahtumia, kunnes 24 päiväänä peilattiin Pakerortin majakakkatorni kompassisuunnassa S½W. Etäisyys noi 10 distanssiminuuttia ja tuuli W till S 4 (Lounaasta 4 boforia). Kello 5½ käännettiin paapuurin halssille. Klo 8 illalla suunnattiin sama majakka etelässä noin 12 distanssiminuutin päässä. Tämän takia purjehdittiin täysillä märssypurjeilla, fokalla, täysi mesaanilla. kryssittiin luoteeseen. kello 12 yöllä alkoi sataa. Majakka peilattiin S.S.O½O. Kompassidistanssissa 18'.  Tämän takia purjehdittiin 2,5 solmun nopeudella suuntaan W.N.W. Näkyväisyys huononi. Juuri kun valmistauduttiin kääntymään uudelle kurssille styyrpuurin puolelle etelään. Yhtäkkiä alus osui vedenalaiseen kiveen, johon se tarttui lujasti kiinni.

Miinalaiva Riilahden ankkurin menetys ja 25m ketjua Porkkalassa

Miinalaiva Riilahden ankkurin menetys 10.12.1941 Porkkalan Träskössä

Kerran Sota-arkistoista löysin seuraavan paperin ja se tuli tänään vastaan etsiessäni muita papereita.
Joten julkaistaanpa sekin täällä. En tiedä onko tämä roska vai muinaismuisto, mutta paikka on tietysti aika hankala sukeltaa. Syvyyttä paikalla on noin 20m.
//rk

Saavuttaessa 9.12.41 Träskön eteläpuolella olevalle ankkuripaikalle klo 18.15 vallitsi sakea sumu näkyväisyyden ollessa noin 150-200m. Tämän vuoksi miinalaiva Riilahti oli pakotettu ankkuroimaan heti kun aikaisemmin paikalle saapuneiden alusten ankkurivalot tuli näkyviin. Ankkuripaikalla oli 8 alusta. Paikanmääritystä ei voitu suorittaa kuin Smultrongrundetin loistosta ajan mukaan laskettu matka.

Fregatti Bedfordin haaksirikko Porkkalassa 1865

20 lokakuuta 1865 oli kylmä tuulinen aamu kun vanhempi Luotsi Karl Dahlström, nuorempi luotsi Alexander Söderling, Luotsi Karl Victor Söderling ja Axel Dahlström näkivät Rönnskärin luotsipaikalta yhden laivan kaatuneena. Laiva oli noin 2 mailin päässä niin sanotuilla Kallbådan matalilla josta se valui Sommaröhällenille ja jäi sinne kiinni.

Fregatti Tshitshagovin haaksirikko 1769 Porkkalan riutalle

Kontra amiraali Elfinstonin Eskadroona oli matkalla Kronstadista välimerelle, saattueeseen kuului useita “Venäjän Kruunun” aluksia. Yksi niistä oli Fregatti Tshitshagov päällikkönään kapteeniluutnantti V.Porjakov ja jolla palveli hänen 134 henkinen miehistö.

1769 lokakuun 20 päivänä yöllä pimeyden vallitessa eksyi Tshitshagov eskadroonasta törmäten vedenalaiseen kariin. Alus alkoi heti rajusti vuotamaan, vettä suihkusi lankkujen välistä miehistön päälle herättäen heidät kylmään painajaiseen.

Hopeapriki de Catherine haaksirikko 1782

De Catherine – Jussarön hopeapriki

20. heinäkuuta vuonna 1782 hollantilainen coopwerdie, eli kauppalaiva De Catherine oli määrätyssä purjehduskunnossa valmiina vastaanottamaan lastia Amsterdamin satamassa. De Catherine oli alustyypiltään priki, tyypillinen kaksimastoinen Itämeren liikenteeseen tarkoitettu rahtilaiva. Pietarilaisen Thomas Gotthard Sabeckin omistamaan laivaan lastattiin aluksi kattotiiliä ja kappaletavaraa. Lastina oli lisäksi Amsterdamilaisen laivanvarustaja Lodovic Hovin hopeaa, joka oli ilmeisimmin matkalla Pietarin kulta- ja hopeaseppien raaka-aineeksi.