Tänään selatessani vanhoja läppäreitäni, löysin tämän listan
Ecuadorin hylyistä. Lista on Englanniksi, osittain Espanjaksi, joten yritin
vähän kommentoida tuonne perään jotain Suomeksi. Nämä voisi luokitella oikeiksi
aarrelaivoiksi niiden lastin perusteella. Mutta löytyyhän niistä toki kiinnostavaa tietoa museoillekin
1578 - English
Francis Drake, Jettisoned 40 ton of silver in Isla de la Plata. Oletan että tämä dumpattiin saaren itäpuolelle. Osittain pelastettu 1930 luvulla. Hopeasta maksetaan noin 440€ kilo!! Hopea on yhdellä suhteellisen pienellä alueella ja 10 tonnista saisi 4,4 milj taskurahat. Kävin paikanpäällä muutamia kertoja ja tätä Isla de Plata pidetään Galapakossaaria pienoiskoossa.
1640 - Wrecked one
galleon 40km distance from Santa Elena and 9,5 km mainland. (Chanduy) with shipment of silver coins. Tämä oli ehkä vähän omituinen tieto jota emme koskaan päässeet selvittämään kovin paljoa. Metrin mitta keksittiin vasta 1790 aikoihin Ranskan kuninkaan viimeisenä tekona ennen pään katkaisua. Näin olen ymmärtänyt...
1654 - Wrecked Capitana oct. 25, between Chanduyn and Punta
Carneron. Still one of the worlds richest shipwreck. Tämän parissa pääasiassa työskenneltiin, kun oli paperit kunnossa.
1665 - Wrecekd one
Galleon (con rico gargamento) to Punta Santa Elena (Chokolaterra) silver coins. Noh Tuosta Chokolaterrasta löytyy hopea ja kultakolikoita eri ajoilta runsaasti.
1676 - Wrecked one
Fregat to Chanduy. Lorenzo Sotomayor and Aller rescued 20.000 pesos from
that wreck.
1681 - Santa Clara wreck, (Isla de la Muerto) Cargo 100.000
pieces of eight. Tämä olikin mielenkiintoinen siinä mielessä. Että paikalliset Museoviranomaiset 1-2 viikon välein pyysivät aina kylään ja kommentoimaan heidän löytöjään juuri kyseisestä paikasta tehdyissä kaivauksissa. Samoin keskusteltiin paljon eri työmetodeista. Luulen että oli opettavaista puolin ja toisin. itselleni ainakin.
1684 - Wrecked one
”Galleon a Santa Elena”. (Harry Riesberg book) Tod. näköisesti tämä tieto on
merirosvo William Dampferin retkestä paikalla kyseisenä vuonna. Heidän
tarkoitus pelastaa Capitanan rikkauksia. Epäonnistuttuaan tässä
meripelastusoperaatiossa hyökkäsivät Guayaquiliin merirosvoilemaan ettei tulisi
hukkareissua. William Dampfer book. 1684. Point of land called Santa Hellena, part of mainland. But
from a distance look like a island. A mile inside Santa Hellena is a village
also known by the name Santa Hellena. Here they went to land to talk with the spanish inhabitants,
who told that once very rich laden ship had struck sunken rocks while
attempting to enter the bay and afterwards sunk in seven or eight fathoms of
water. No one have never made rescue attempts, because she lies in deep and
there falls great high sea. (suora lainaus W.D kirjasta. mutta luulen ajanjakson huomioon ottaen kyseessä olevan Capitanasta)
1689 - San Juan Buenaventura. 30 diciembre, Punta Santa
Elena. kapteeni Agustin de Santa Gadena. Piloto – Juan Lorenzo. Hylky on siinä
sotilastukikohdan edessä pahassa paikassa merenkäynniltä katsottuna. Merisovo William Dampferin retkikunta menetti yhden laivan joka upposi nykyisen Salinaksen edustalle, voi olla sama hylky. Tässä
kohtaa muuten kohtaavat lämmin virtaus pohjoisesta tai sanoisiko Panamasta ja
kylmä merivirta Patagoniasta. Tämä aiheuttaa todella erikoisen aaltoilmiön. Hyvin pienellä alueella joka on noin 2km x 0,5km on noin 5m korkeita aaltoja ja aallonpituuden (eli
aaltovälin) ollessa erittäin lyhyt, vain max. 20m. Tällaista ei normaalisti edes ole olemassa.
Kun tämä ilmiö syntyy silloin tällöin eivät paikalliset aja omilla
veneillään lähellekään tätä. Meidän ns "uppoamattomalla" kumpparilla, jossa moottori tehoja kyllä löytyy (7,3m pit. + 2x
90Honda) oli kerran pakko kokeilla ajaa sisälle tähän erikoiseen ilmiöön. Ja välittömästi alkoi vettä vyöryä sisälle veneeseen. Säikähdin että koneet sammuisi, kun tuntui ettei ne saa tarpeeksi ilmaa. Samoin vene täyttyi vedellä, enkä saanut sitä kunnolla tyhjenemään. Hetken kuluttua vesimassat jo alkoivat vaikuttaa veneen ajo-ominaisuuksiin kuten raskaasti vesilastissa vellova vene vaan voi käyttäytä. Olipa paskamainen tilanne. Vettä tuli lisää sisään koko ajan. Jyrkkä aallokko iski liian tiheästi ja teki ajamisen todella erikoiseksi. Jossain välissä tuntui että kumiveneemme vesilastissa kaatuisi, mutta sain
sen lopulta ajettua ulos tuosta ihme aaltohelvetistä. Kirjoitan joskus enempi jos
vaikka löydän valokuviakin ilmiöstä. Kalastajilta sain kannustavia
käsimerkkejä, näissä ne etusormella koputtivat päätänsä merkiksi jostain fiksusta teosta...
1689 - San Miguel de Padva. on the route Callao- Panama.
Went down in Chanduy reef. Silver + gold
1701 - Aguila Voladora. 500.000 monedas de oro, escudo de
lima. Santa Elena south. Tämä on siinä Monedas de rocas eli ns. rahakivet.
Juttu tulee ulos tuossa matkakertomusblogissa kunhan saan sen vanhan tekstin
ilman ä ja ö merkkejä muokattua.
1731 - Nuestro senjora del Carmen, South of Chanduy (villa
de Morro) Kirkko tarvikkeita ja paikallinen pappi perheineen.
1800 - January, wrecked Santa Leocaldia in Chocolatierra in
Salinas (Punta Santa Elena) Valaanpyytäjiä. Tähän liittyen onnistuttiin
arkistoista vaimoni kanssa löytämään todella mielenkiintoinen tarina
valaanpyynnistä ja merirosvouksesta ja Napoleonista.
 |
| Muutamia vanhoja kuvia kulta ja hopeakolikoista, jotka nostettiin näistä edellä mainituista kohteista |
Tässä nyt ne hylyt joissa tiedetään olevan kultaa, hopeata
tai muuta jännää eli kiinnostavaa. Muitakin hylkyjä tuli vastaan, mutta en ole näköjään niistä sen kummempaa kirjaa pitänyt.
Hopeasta maksetaan tänä päivänä noin 440€ kilo.
Kullasta maksetaan tänä päivänä noin 30.000€ kilo
Maitotölkki painaa kullalla täytettynä n. 20kg ja maksaa noin 600.000€
Maailman markkinahinta vaihtelee päivittäin.
Hopeasta maksetaan tänä päivänä noin 440€ kilo.
Kullasta maksetaan tänä päivänä noin 30.000€ kilo
Maitotölkki painaa kullalla täytettynä n. 20kg ja maksaa noin 600.000€
Maailman markkinahinta vaihtelee päivittäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti