Tapausta ei viety aikanaan ihan loppuun asti. Lähdin töihin useammaksi vuodeksi Eteläamerikkaan ja muuta mielenkiintoista tekemistä on tullut vastaan. Silloinen löytöni sai kuitenkin aikaan polemiikkia oliko kyseessä Aarrelaiva Hanneke Vromen holkki ja arvostelua on riittänyt näihin päiviin asti. Joillekin yleinen selvyys on hylyn sijainneen Hiittisten saariston ulkopuolella. Tämän takia päätin palata asiaan vielä kerran, mutta tällä kertaa vähän perusteellisemmin.
Kuten tiedetään laiva upposi harvinaisen ja raivokkaasti idästä puhaltavan myrskyn kourissa. Vallitsevat talvimyrskyt puhaltavat etelästä. Eli jos laiva on mennyt rikki itä myrskyssä, tavarat ja hylyn osat ovat silloin itä- länsi sektorissa pitkin suomen ulointa länsirantaa. Tämän jälkeen etelästä puhaltava myrsky painaa ne osat, jotka eivät vielä ole uponneet kohti suomen länsirannikkoa välillä Raaseporin Jussarö - Hanko ehkä jopa vielä Hankoakin lännemmäs. Tällöin HW-holkin tavarat olisivat levinneet isolle alueella ja osa lastista on hyvinkin voinut joutua etelästä puhaltavien tuulten takia jopa lähelle Hiittisten Kyrksundia. Se oli tuolloin iso kauppapaikka ja siellä myös osa lastista tiedetään myydyn.
Lähdin erään ruotsalaisen kollegan kanssa asiaa selvittämään, häneen tutustuin Ecuadorissa. Merelle lähdettiin ensimmäsen kerran aikaisin keväällä heti jäiden lähdettyä jo maaliskuussa 2014. Herätyskello oli viritetty Klo 03.00 aamulla ja matkaan lähdettiin Kouvolan suunnalta hyvissä ajoissa. Raaseporiin saavuimme ennen klo 08.00. Eipä näkynyt tällöin muita merellä liikkujia. Tuolloin meriveden lämpötila oli +0,9 asteista pohjalla ja pinnalla vähän yli 1 astetta eli kylmää oli. Ensimmäistä kertaa jopa Hondan 4-tahti moottori alkoi vähän temppuilla, tosin eräs toinen suomalainen kaverini osti siihen 95E bensaa, joka tunnetusti on huonoa perämoottoreille vaikeissa olosuhteissa. Kävimme merellä muutamia kertoja välillä maaliskuu- toukokuu. Aluksi yöt olivat selkeästi pakkasen puolella ja aamulla maa oli huurteessa ja venevalkamat jääriitteessä. Kesä- heinä- elokuussa emme paikalla käyneet ollenkaan, oli muita kiireitä. Syyskuun jälkeen jatkettiin ja viimeiset sukellukset tehtiin joulukuussa 2014.
Tuloksena aluksen isompien runkopalojen löytyminen, sikoköli, mastonkappale, tynnyrin kannen kappaleita, kattotiiliä, jotka kuuluvat mahdollisesti laivan kannen kattoratkaisuihin, poltettuja saviruukun palasia (vanhoja), joitain tunnistamattomia vanhoja lyijysiä metalliesineitä, sekä ankkuri.
Kovien ponnistelujen jälkeen saimme hyvin selville alueen, missä murhenäytelmä on käyty.
Mitä näiden retkien perusteella on löydetty ja miten ne sopivat haaksirikon tapahtumiin?
1. Löytämämme hylky on kärsinyt haaksirikon itäisessä myrskyssä. Kaikki löydöt pitäisi siis olla itä -länsi linjassa. Näin onkin ja ensimmäisenä linjalla on vanha hansa-aikainen ankkuri, joka on ehditty tiputtaa juuri ennen suurta räsähdystä.
2. Valtava köli ja masto on murrettu poikki kuin "hammastikku" ja tämän on mahdollistanut kovassa myrskyssä tapahtunut onnettomuus. Kova isku kiveen.
3. Puutavara sekä rakennustyyli viittaa vahvasti isoon vanhaan Hansa holkkiin. Kölin malli ja kylkikaarien rakenne on ison limisaumaisen hylyn, jollaisia oli käytössä Koggi ja Holkki laivoissa. Itse asiassa tässä lepää suurin limisaumainen alus jonka olen koskaan nähnyt. Tällainen limisaumatekniikalla rakennettu laiva ei ollut kovin kestävä. Myöhemmin isommat laivat rakennettiin tasa-saumaisiksi joka oli huomattavasti kestävämpi rakennustekniikka. Ehkäpä tämä onnettomuuskin vaikutti asiaan.
4. Rakennusmateriaali järeä vanha tammi! Tammea käytettiin muunmuassa vanhoissa Viikinkilaivoissa ja Koggi - Holkki laivoissa.
5. Onnettomuuspaikka on 10 "Tyskamilin" päässä Tallinasta. Tyskamil viittaa suoraan Hansakauteen. Sekä 14 "Leaguen" päässä Tallinasta, tämä League mitta otettiin käyttöön Roomalaisten aikaan ja se oli käytössä 1900 luvun alulle asti. Molemmat mittayksiköt on mainittu heti onnettomuuden jälkeen aikalaiskirjoituksissa. Kyseisiä mittoja käyttäen saavumme juuri mainitulle onnettomuuspaikalle, mittayksiköt ja yleiskartta alueelta löytyi v. 1809 tehdystä kartasta. Kyseisestä kartasta löytyy Hansamitta "Tyskamil" ja Roomalaisten "League", molemmat olleet käytössä onnettomuuden tapahtuma-aikaan.
6. Haaksirikkopaikka on Raaseporin ulkopuolella ulkosaaristossa. Tämä tieto on mainittu aikalaiskirjoituksissa. Kaikki aikalaiskirjoitukset sopivat löytämäämme haaksirikkopaikkaan.
Merimuseota on informoitu asiasta kaksituntisen palaverin aikana ja heille esittelemäni materiaali sai paikallaolijat vakuuttuneeksi. Yhdessä sovimme jatkosta, joka olisi jonkun sopivan puuesineen nosto kesäkuun aikana Tendrokronologisen näytteen ottamiseksi ja tämän jälkeen saataisiin lopullinen varmistus löydön ajoituksesta.
Tarkempaa karttapiirrosta en tällä kertaa voi alueesta esittää, Veden syvyydet vaihtelevat 10-22m väliltä. Merivartiostoa on informoitu alueesta. Paikalta on edelleen löytämättä iso osa kulta esineistä ja rahoista. Nekun painavampina painuvat sinne pohjaan sedimentin sekaan...
Mutta kunhan paikalla saadaan ensimmäiset kaivaukset aikaiseksi, ehkä tähänkin voidaan saada lisää infoa.
Niin ja onhan sieltä ensimmäinen kultaesinekin jo löydetty, tämäkin on kyllä Merimuseon tiedossa
 |
| Kansipalkki painuu syvälle pohjasedimentteihin. Tästä paikasta voi kaivauksissa löytyä kaikkea jännittävää. Ohuet kylkilaudoitukset on irronnut, mutta niiden lovetus kylkikaarissa näkyy edelleen. |
Itse Mathildan hylky on ajautunut sivuun Hanneke Wromen haaksirikko paikasta.
Mathildasta lisää tästä
Tiedelehden artikkeli Hanneke Wromesta tästä
Terveisin
© Rauno Koivusaari
Olet näköjään ollut samalla kohteella minkä löysin viistolla viime vuonna. Hanneke Wrome se tuskin on, sillä paikalta löytyi Herzegothum Nassau -kivennäisvesipullo, mikä ajoitettiin 1800-luvun taitteeseen. Toisekseen noi kylkikaaret ovat limisaumaisia vain muutaman ylimmän lankun kohdalta, alimmat tasasaumaisia. Kultaa ei meidänkään keikalla löytynyt : ) t.kapsu
VastaaPoistaTerve
VastaaPoistaTaisit lukea vähän huolimattomasti juttuni.?
Löysimme nuo rungon osat pääsääntöisesti jo Maalis-Toukokuun aikana. Se suurin pala syksyllä, missä niitä tiiliä oli.
Mainitsin myös alueella olevasta toisesta v.1890 uponneesta parkkilaivasta ja mainitsemasi Herzegothum Nassau -kivennäisvesipullo on ollut hyvin samannäköinen jo 1800 luvun alusta lähtien ja niitä oli todella paljon käytössä myös 1890 luvulla. Tuona vuonna niitä valmistettiin ennätysmäärä. Joten oletan sen todennäköisesti kuuluneen Parkilaiva Mathildaan - siis siihen toiseen samalle alueelle haaksirikkoutuneeseen laivaan, jonka kansirakenteet mm. keittiö huuhtoutui myrskyssä karilleajon jälkeen mereen.
Ja jos luet vielä uudestaan tuon viimeisen lauseen tästä Blogitekstistä ennen noita vedenlalaisia valokuvia. Se taisi jäädä epähuomiossa vähälle huomiolle.
regards
//r.k
Moi, toinen intohimo on haaksirikkoutuneet laivat, mutta mikäs se toinen on? ;)
VastaaPoistaJos tämä hylky on Hanneke Wrome, kuinka merkittävä löytö se olisi Suomen historiassa? Kiitos hyvästä blogista, toivottavasti Ahti suo antejaan jatkossakin. :)
Aivan mahtavaa työtä! Toivottavasti - löytöjesi perusteella erittäin mahdollisesti- laiva on Hanneke Wrome! Osaatko, Rauno, kertoa kenen nuo laivan kuljettamat rahat tarkemmin olivat ja tiedetäänkö, oliko niitä tarkoitus käyttää johonkin tiettyyn tarkoitukseen? Kiinnostaisi historiantutkimuksen kannalta.
VastaaPoistaOlettaisin, että hylkypaikka on asianmukaisen valvonnan alla nyt kun asiasta on kirjoiteltu paljon mediassa.
js
- Kiitos
VastaaPoista- Vaimo ei anna kertoa sitä toista intohimoani ;)
- Rahat varmaankin kuuluivat noille porvareille, taitavat vaan kuulua esim. muuttokuormaan.
- Merivartioston kamera osoittaa lähietäisyydeltä suoraan kohteeseen, samoin tutkavalvonta on esteetön kohdealueelle. Eikä se MV asema edes ole kovin kaukana.
Minä en ole asiantuntija vaan tavallinen 50 mies harrastelija joka tonkii kaikki jännittävät hylkytarinat maailmalta ja meiltä jo pikku poika iästä alkaen.Siksi en osaa sanoa mitään onko joku hylky se ja se,minulle riittää jännittävät kiehtovat tarinat hylyistä ja niiden ikivanhoista tavaroista jotka kertovat sen ajan elämästä.Juuri tämä kiehtoo eli haluan tietää minkälaista tavallinen arki elämä on ollut satoja vuosia sitten kun ei ollut mitään nykyaikaisia meininkejä.Minulle Vrow Maria hylky taide aarteineen on ollut tähän asti se jännin juttu mutta ei tämä kyllä kauas jää johtuen jo sen iästä joka ajoittuu 1400 luvun puolelle,on kyllä aika kiehtovaa ajatella 1400 luvun ihmisten arkea.Toivottavasti tuosta löytyy hienoja esineitä,arkitavaroita ja tietty kultarahoja jotka kertovat tuon ajan elämästä.
VastaaPoistaPaikalla on isokerros sedimenttiä eli maata ja kyllä sieltä tulee löytymään paljon uutta esineistöä joka tulee viemään suomalaista meriarkeologiaa aivan alan kärkikuhinoihin. Tällaisessa hapettomasa sedimentissä tavaroilla on tapana säilyä yllättävän hyväkuntoisina. Ja rahat toivottavasti löytyy ensimmäisten esineiden joukossa. Aluksessa oli myös paljon erilaisia kultaesineitä
VastaaPoistaHassua mutta tuli mieleen vaan semmonen kysymys että jos tää on oikeesti Hanneke Wrome, niin miksi sen löytymiseen meni 546 vuotta?
VastaaPoistaNiin kuin amerikkalaiset sukeltajakolleegat yleensä sanovat:
PoistaIt was not lost, it was just missplaced !
Eli hylyillä tuppaa olemaan väärissä paikoissa.
Terveisin Kimi..
Todella innostava ja kiinnostava juttu! Pystyykö muuten tammilankuista päättelemään milloin ne ovat kasvaneet tai milloin ne on kaadettu?
VastaaPoistaKyllä pystytään,ns. tendrokronologisella ajoituksella. Tässä lasketaan vuosilustoja ja verrataan niitä ns verrokkeihin.
VastaaPoistamoikka olen robert raseporista Olin viime vuona granskärin saari lähellä Jussarö kalasti siellä missä hanneke wroke on verkot otti kiini kaks kerta tiesin ku sain pienen puu osan verkon et o joku hyly oli viime syksyllä terv tammisaresta
PoistaGranskärin etelärannan läheisyydessä on hylyn jäännöskenttä. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Hanneke Wromme kanssa. (uskoisin :) )
PoistaOlisi kivaa tietää missä kohti puupalanen nousi pintaan?
Terveisin Kimi