Arhangel Mikhaelin haaksirikko 25.10.1796 Porkkalassa

Arhangel Mikhael  25.10.1796 Porkkala

Venäjän laivaston fregatti Arhangel Mikhael, aseistus  44 tykkiä. Päällikkönä englantilainen kapteeniluutnantti N. Brown. Miehistöä 450 miestä. Fregatti oli matkalla englannista kohti laivan kotisatamaa Kronstadia, joka on Pietarin lähellä sijaitseva laivastoasema.

Aurinko oli laskenut muutamia tunteja aikaisemmin, sillä vuodenajan takia valoisa aika oli kovin lyhyt.  Laivalla kaikki tuntui olevan kunnossa. Miehistö joka ei osallistunut tähystämiseen tai muuhun vahtiin lepäili puoli nukuksissa ympäri laivaa omissa askareissaan. Vahtiperämiesten tekemien merkintälaskujen mukaan aluksen sijainti oli arviolta 6 mailia Naissaaresta luoteeseen (N.W). Tosin vallinneen pimeyden takia ei tarkempia havaintoja voitu tehdä. Naissaaren suuntaan tähystettiin aktiivisesti, sillä siellä olevaa majakkaa ei vielä oltu saatu näkyviin. Reippaan lounais (S.W) tuulen puhaltamana matkaa tehtiin kunnes varoittamatta laiva rysähti näkymättömälle vedenalaiselle karille. Yhdessä silmänräpäyksessä koko säikähtänyt miehistö oli täysin hereillä alkaen parveilla ympäri laivaa. Alus oli kiinni vedenalaisella karilla eikä maata voitu havaita missään suunnassa. Tarkkaa tietoa sijainnista ei ollut, tosin epäiltiin karilleajopaikaksi Tallinan matalaa jolloin Naissaari olisi jo sivuutettu. Osa miehistöstä tutki vahinkojen suuruutta toisten vähentäessä purjeita. Alus vääntelehti inhottavasti rutisten matalikolla, kääntyen lopulta ympäri lounaasta puhaltavan tuulen sekä aallokon työntämänä.

Lopulta keula osoitti lounaaseen tuulta päin perän osoittaessa kohti koillista. Sitten laiva irtosi matalikolta ja voitiin todeta aluksen peräsin menetetyksi. Karilta irtoamisen seurauksena aloitettiin ripeästi ankkurointi toimenpiteet. Yhtä nopeasti kun ankkuri saatiin laskettua, voitiin todeta sen laahautuvan perässä. Ruumasta saatiin ilmoitus pohjan läpi tulleesta kivestä, joten ruumassa oli paha vuoto. Aluksen ympärillä suoritettiin luotauksia ja veden syvyydeksi saatiin 21 syltä (36-37m).  Ruumassa oli veden pinta noussut jo 7 ½ jalkaan. Tämä oli niin paljon että alus alkoi tuulessa ja aallokossa inhottavasti kallistella, kaikki pelkäsivät sen kaatuvan. Vuoto saatiin jotenkin hallintaan eikä vedenpinta toistaiseksi noussut. Ankkurikin saatiin pitämään, mutta Fregatti oli ehtinyt laahautua ainakin 4 kaapelin päähän karille ajopaikasta pohjoiseen. Laivan kirvesmies yritti rakentaa hätäruoria ja apuun hänelle määrättiin kaikki liikenevät miehet. Ei ollut varmuutta aluksen sijainnista joten päätettiin ampua tykillä hätämerkkilaukauksia mahdollisen avun saamiseksi. Alus oli koko ajan hyvin vaarallisessa tilassa. Ensin näytti ettei tykillä ampuminenkaan auttaisi, mutta sitten kello 3:30 yöllä saapui Porkkalan luotsi paikalle joka kertoi heidän olevan ankkurissa 2 mailia länteen Träskön saaresta. He olivatkin 16 mailin päässä Naissaaresta eikä 6 mailin niinkuin he aikaisemmin luulivat. Koillisella kurssillaan he olivat ajautuneet aivan liian lähelle Suomen rannikkoa. Heti tämän jälkeen neuvoi luotsi aluksen päällikköä siirtämään aluksen matalampaan veteen jotta se saataisiin pelastettua. Siirryttiin saarta kohti niin hyvin kuin se vain oli isolle laivalle mahdollista. Noin 1½ tunnin kuluttua laiva karahti uudestaan matalalle täyttyen nopeasti vedellä. Miehistö sekä osa laivan tavaroista onnistuttiin siirtämään lähellä olevaan saareen turvaan, mutta epäonneksi kova tuuli mursi laivan kappaleiksi.

Laivan upseeristo ei ollut tyytyväinen luotsien toimintaan vaan tekivät valituksen Ruotsin amiraliteettiin “hulluista suomalaisista luotseista”, jotka tahallaan ajattivat hienon laivan hyvin tuntemalleen karille niin että se hajosi.

Myöhemmin ruotsalainen “Norra Dykerie og Bergnin Companie” pelasti laivasta mastot, sekä melkein kaikki tykit ja muita laivatarvikkeita. Alus oli kuitenkin mennyt niin pahasti kappaleiksi ettei sitä ollut mahdollista pelastaa.

Aluksen mitat:

Pituus: 151,6 jalkaa                                  /  46,23m

Leveys: 38,1 jalkaa                                   / 11,62m

Syväys: 15,9 jalkaa                                   /  4,85m

1 venäjän jalka on yhtä pitkä kuin englannin jalka eli 30,5cm.

Köli laskettiin 14.7.1790

Suunnittelija Portnov. Rakennettu ruotsalaisen Fregatti Venuksen mukaisesti.

Alus hajosi Porkkalaan 1796.

Missä Fregatti Arhangel Mikhail ajoi karille menettäen peräsimen? Tiedetään etäisyydet 2 mailia Träsköstä länteen ja 16 mailia Naissaaresta, mutta ei tiedetä mitä maileja on kyseessä. Tässä tapauksessa ei ilmeisestikään ole kyseessä Saksan maili tai Englannin league (legi), koska niitä käyttämällä olisimme syvällä mantereella. Ainoaksi järkeväksi käytössä olleeksi mittayksiköksi tulisi Distanssi minuutti eli asteen 60 osa. Tiedetään erannon olleen tuohon aikaan kymmenkunta astetta länteen, tällöin suuntima Träsköstä länteen osuisi jonnekin Sommarön suuntaan. Tätä suuntimaa ja edellisiä mittoja käyttämällä päästään suunnilleen jonnekin Sommaröhällenin ja Oxhornenin matalikoiden välissä oleville kareille. Emme tiedä tarkkaan miten pitkän matkan alus on ehtinyt pimeässä liikkua karille ajon jälkeen ennen kuin ankkurit on saatu veteen ja arviolta neljä kaapelia senkin jälkeen. Kuitenkin karille ajon jälkeen luodatut syvyys tiedot sopivat tälle alueelle. Luotsien saapuessa alukseen aloitettiin matka kohti paikkaa jossa alus oli tarkoitus pelastaa, matka kesti 1½ tuntia. Mutta mihin suuntaan on laivaa lähdetty kuljettamaan? Voimakkaan tuulen painaessa lounaasta olisi vedellä täyttyneen, osaksi ohjailukyvyttömän laivan siirto Sommarön vesiltä erittäin vaativa toimenpide. Kaatumisvaara on suuri laivalla jos se menettää vakavuuttaan ja Fregatti Arhangel Mikhaililla oli jo 7½ (2,2m) jalkaa vettä sisällään. Kaatumisvaarassa olevan aluksen marssivauhti ei ole kovin suuri, sillä runsas purjeiden käyttäminen kataa laivan.  Eikö tällöin ole aika luontevaa siirtyä tuulen mukana, jos se suinkin on mahdollista. Tässä tapauksessa kohti Träskötä? Liekö luotseilla jopa ollut mielessä yrittää saada alus Träskön lahteen suojaan, täällähän alus voitaisiin suojassa ja kaikessa rauhassa yrittää pelastaa?

Träskön länsipuolella olevalta suurehkon pohjois- etelä- suuntaiselta vedenalaiselta matalikolta on löydetty useita isoja tykkejä, paljon tykin kuulia, plokeja, sekä runsaasti muuta hylkytavaraa. Hylkytavaran puuaines on todettu lehtikuuseksi. Yleisesti tiedetään venäläisten rakentaneen sotalaivansa lehtikuusesta. Lisäksi Träskön lounaispuolelta alemman linjataulun luota on löydetty hylynkappale noin 30 metrin syvyydestä. Kyseisellä tuntemattomalla hylyn kappaleella on pituutta noin 40 metriä. Lisäksi matalikko on aivan saaren vieressä jonne suurilukuinen miehistö saatiin turvaan.

Näiden tosiasioiden valossa voitaneen olettaa Träskön länsipuolella alemman linjataulun kohdalla 30m syvyydessä olevaa hylynkappaletta sekä lähellä olevan matalikon tykkejä ja muuta hylkytavaraa kuuluvan venäläiseen fregatti Arhangelin Mikhaelin jäämistöön.

copyright Rauno Koivusaari