Sivun näyttöjä yhteensä

5. huhtikuuta 2014

Fregatti Bedfordin haaksirikko Porkkalassa 1865


20 lokakuuta 1865 oli kylmä tuulinen aamu kun vanhempi Luotsi Karl Dahlström, nuorempi luotsi Alexander Söderling, Luotsi Karl Victor Söderling ja Axel Dahlström näkivät Rönnskärin luotsipaikalta yhden laivan kaatuneena. Laiva oli noin 2 mailin päässä niin sanotuilla Kallbådan matalilla josta se valui Sommaröhällenille ja jäi sinne kiinni.
Kaatumispaikalta löytynee runsaasti tavaraa laivan kannelta. Alueelta tiedetään löydetyn  tinasia kolpakoita ja kuparisia keittiö kattiloita paikallisten sukeltajien toimesta.



Voimakas tuuli puhalsi kaakosta ja näkyvyys oli menossa huonommaksi.
Sommaröhällen sijaitsee Etelä- etelä länteen Rönnskärin majakasta. Dahlström ja edellämainitut miehet lisäksi majakkamestari Gustaf Malmström kiirehtivät alas rantaan ja laittoivat niin sanotun isoveneen lähtökuntoon kiirehtiäkseen laivalle miehistön avuksi. Majakkamestarin piti kuitenkin jäädä rantaan hoitamaan velvollisuuksiaan. Mutta  pääsivät haaksirikkopaikalle kovasta myrskystä ja huononevasta näkyvyydestä huolimatta. Laivan nimi oli Bedford. Sen miehistö oli jo pelastusveneessä laivan rinnalla, siinä oli airot, mutta ei peräsintä, eikä juuri muita välineitä. Laivan miehistö 18 henkeä oli märissään ja viluisia. Bedford irtosi matalikolta ja jatkoi kohti Inkoota. Suurella vaivalla saatiin miehistö hinaukseen ilman muuttuessa myrskyiseksi. Tällöin päätettiin mennä myötätuulen mukana Timberön saareen joka on 3 mailin päässä tapahtumapaikalta Sommaröhällenistä.  Sinne he saapuivat myrskyltä saman päivän aikana ja sillä lailla he pelastivat Bedfordin miehistön. Fregatti Bedford pysähtyi vedenalaiselle luodolle Gåsansuddenin ulkopuolelle.
Luotsit palkittiin Englannin kuninkaallisen konsulaatin toimesta 10 hopea punnalla.

Alustietoja:
Fregatti Bedford. Päällikkö M.B Nattross ja perämies John Burke
Kotisatama Shields?(Ehkä Newcastlen joki suistossa). Rakennettu tammesta. Vetoisuus 400 lästiä. 1 Lästi=2,44 reg tonn.  (Lloydsin rekisterin mukaan 620tonnia)
Alus oli katsastettu elokuussa juuri ennen sen Itämerenmatkaa.
Alus oli rakennettu 1864, eli kyse oli aika uudesta laivasta.


Lloydsin register 1865-66, lisäsin itse punaisella Wrecked oikean rivin löytämiseksi


Laiva lähti Kronstatista ja siinä oli lastina 6000 mattoa ruisjauhoa, (säkkiä) jotka oli tarkoitus kuljettaa Amuriin. 
20.lokakuuta 1865 kello 5.30 aamulla törmäsi Söderskärin vedenalaiseen matalaan Rönnskärin majakan ulkopuolella ja tunnin kuluttua ruumassa oli 14 jalkaa vettä. Vähän sen jälkeen laiva kaatui lounaaseen Rönnskäristä ja paikalle luotsit tulivat isoveneellään auttamaan miehistöä, joita oli yhteensä 18 miestä.
Meriselitys jätetty Tammisaaren ro 25 lokakuuta ja Prostesti 24 lokakuuta Tammisaareen (maistraati ja RO)
4 marraskuuta laiva iskeytyi pirstaleiksi ja upposi.



Laivan riki, lasti ja runko myytiin huutokaupalla siinä kunnossa kun se on haaksirikkopaikalla.  Laiva sijaitsee karilleajopaikassa??? 16 ja ½ sylen syvyydessä. (yksi syli 1,85m eli )Laivassa on vielä paljon pientavaraa trosseja (köysiä) osa rikiä.




Laiva ajautui Gåsandsudde 16 ja ½ sylen syvyyteen. (30,5m) Jossa hylky pirstoutuneena lepää edelleen. 
Hylky ei taida olla löydetty vieläkään. 
rk

4 kommenttia:

  1. Meriselityksen mukaan Bedford törmäsi Rönnskär Klipporeille, ja upposi Gåsansin niemelle. Miten päädyit siis tuon uppoamispaikan osalta Gåsökobbille ? Vallinneen tuulen suunta johtaa Rönnskärin ulkopuolelta kyllä tuonne...mutta paikan nimi ei vielä selity...t.kapsu


    VastaaPoista
  2. Toinen juttu mikä askarruttaa, on miten päädyit johtopäätelmään, että tuo Kallbådanin siipiratas-alus olisi Bedfordin jäänteitä ? Ja mistä päättelit, että Bedford olisi hyöryalus ? kun mun käsittääkseni Bedford oli pelkkä 1864 rakennettu purjealus ilman koneita. Tietty jos Kallbådanin riutan siipiratasjäänteet ovat todella Bedfordista lähtöisin, niin silloin kaiken järjen mukaan Bedfordissa on ollut hyörykone. Naapurissa asuva vanha luotsi pähkäili vielä sitä, että karilleajopaikka Rönnskär klippor viittaisi kyllä lähempänä rönskiä olleisiin luotoihin....Kallbådanhan tunnettiin tuolloin jo nimellä Makilobådarna tai Kallbådanin riuttana. Jos siis alus olisi haaksirikkoutunut Kallbådanin eteläpuolelle, miksei pelastajat käyttäneet hyvin tunnettuja paikannimiä...t.kapsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä jutussa en ole kirjoittanut mitään että kyseinen laiva olisi Kallbådagrundin ns. siipiratas höyrylaiva. Mutta olen joskus epäillyt että kyseessä voisi olla juurin tämä uusi tammirunkoinen laiva. Epäilykseni johtuivat suuresta miehistöstä sekä tuohon aikaan höyrylaivoja rakenettiin paljon. Kun sitten löysin tämän Lloydsin reg. tiedot kyseisestä aluksesta päätti se tämän teorian.
      Mitä tulee Rönnskär klippor = kaikki pintakivet Rönnskärin majakan ulkopuolella. Miten kauas määritelmä menee onkin sitten vaikeampi määritellä. Kuitenkin Sommaröhällenin pintakivet on mainittu laivan kaatumispaikaksi luotsin tekemässä kertomuksessa Englannin suurlähetystölle tehdyssä selvityksessä, joka muuten löytyy Merivahingon laskijan arkistosta.
      Pelastajat kait nimenomaan käyttivät hyvin tunnettuja paikan nimiä, Gåsanudde ja 16½ sylen syvyydessä?

      r.k

      Poista
  3. Joo, sori näinhän se oli. Tosiaan muistin tuon viittauksen hyörylaivaan kirjastasi, tässä kertomuksessahan ei höyrylaivaan viitattu. Eli kyseessä iso purjelaiva siis. Tuo kirjoituksesi Rönnskär klipporeista myös oikea. Eli olettaisin, jos alus olisi karahtanut Kallbådanin riutalle, olisi käytetty tätä määritelmää, mutta on siis todennäköistä, että alus haaksirikkoutui muualle Rönnskärin ulkopuolelle kuin Kallbådanin riutalle. t.kapsu

    VastaaPoista